Ajan kuluessa...

No onpa taas aikaa kulunu, ku oon viimeks tänne kirjotellu... Elämä menee samaa rataa ku ennenkin... Taas valvon sohval ja katon telkkaa ku uni ei tuu silmään... Vaik luulis et koht on niin paljon univelkaa et nukahtais väkisinkin ajoissa, mut ei... aina menee jonnekin puol kaks- puol neljään aamulla ennenku saa unta... Jotenki aina vaan alkaa miettii kaikkii asioit vaikka yrittäis kuinka olla miettimättä. No nyt alan taas tuijottaa töllöö...

Perusbullshittii...

No onhan taas ollu ajateltavaa kerrakseen... Niin ja kun muutenkin pyörii kaikki asiat päässä ja sit tulee kaikkia uusia asioita niin ei tästä kohta tuu yhtään mitään. On varmaan joku kaamosmasennus tai sit se tekee tuloaan... mutta kun en oikeen oo semmonen ihminen että puhuisin asioistani muille kauheasti, niin on tää skriivaaminenkin vähän onnetonta. Perusläyhäämistä... Ikäväkin ois, montaakin asiaa, mutta yhtä muita enemmän... eipä siitäkään tällä kertaa enempää. Aina välillä vaan tuntuu että oon luonu itelleni vähän liiankin kovan "suojakilven" ympärilleni, etten sais enää näpeilleni pahasti... Koska yleensä jos "tipun" niin tipun lujaa ja helvetin korkeelta ja se ei kyllä yhtään auta asiaa ja tilannettani... No mutta jatkan taas kun alkaa oikeen ahistaa, välillä täytyy päästä vähän pois tuolta kaupungin hulinasta ja lähtee jonnekin rauhottuu ja selvittelee ajatuksii jne. Mutta tää oli taas tällä kertaa tässä, joten kuulemisiin :)

Pää hajoo!!!!!!!!!!!!!!

No joo... On aika vahva otsikko, mut aikalailla totta. Pyhimyksen "Herätä mut maanantaina" -biisi sopii mulle täl hetkel tosi hyvin. Tai must tuntuu et voisin olla hereillä aamupäiväl ja sit mennä nukkuu, sit vois taas olla hereillä pari tuntii, kattoo telkast muutaman ohjelman esim. BB 2008 ja sit mennä taas nukkuun. Ei vaan oikein mikään kiinnosta täl hetkel. Ja kun nää mun ajatukset pätkii... Yritän koko ajan kirjottaa, mut aina ku pitäs alottaa joku juttu, ni ei en saa sitä "ulos" päästäni, niin hullulta ku se varmaan kuulostaakin... No ittepähän olen itseni tähän jamaan saanu.
Kirjottelen taas, kunhan saisin näitä ajatuksiani jotenkin selkeemmäks...

No joo, nää illat on kaikkein pahimpia... Kaikki asiat vaan pyörii päässä, ja sit ku tarkemmin miettii niin ei enää tiedä loppujen lopuks mitä miettii... Aamut ok, riittää tekemistä jne. Mutta kun pitäs käydä nukkuun, ni ei, ei tuu unta! Raivostuttaa kun on jotenkin, niin kaoottinen elämäntilanne. Ehkä just sen takia aloin tänne kirjotteleen, et sais näitä ajatuksia vähän purettua... Tai jotain... Tällä hetkellä tuntuu, että pienimmätkin asiat stressaa. Ehkä tää vielä tästä vähän rauhottuu, tai sit ei. No taidan jatkaa keskustelua itteni kanssa huomenna. Jos sais enemmän selvää siitä mitä on kirjottamassa. ( Yksi huonoja puoliani on etten saa mitään selkeää tekstiä ulos päästäni :) ) Tällä hetkellä vaan ahistaa... Syysmasennus...

H......tin jääskraba...

Ulkona on pakkasta, tai kai siel nyt jo on kaks astetta lämmintä... Kohta pitäs lähtee töihin ja mul ei oo vielkään jääskrabaa autos, ja mun parkkikiekkokin on ukkunu jonnekin... Joten kai se on pakko alistua skrabaan cd-kotelolla. Niin hauskalta kuin se kuulostaakin, niin sitä se ei ole. No kai se pitäs pikkuhiljaa alkaa lähtee että kerkeis sinne töihinkin joskus.